olvi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]olvi (5)
- (Vanh.) olut
- Olviretki Schleusingenissä. - Aleksis Kiven näytelmä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈolʋi/
- tavutus: ol‧vi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | olvi | olvit |
| genetiivi | olvin | olvien (olvein) |
| partitiivi | olvia | olveja |
| akkusatiivi | olvi; olvin |
olvit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | olvissa | olveissa |
| elatiivi | olvista | olveista |
| illatiivi | olviin | olveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | olvilla | olveilla |
| ablatiivi | olvilta | olveilta |
| allatiivi | olville | olveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | olvina | olveina |
| translatiivi | olviksi | olveiksi |
| abessiivi | olvitta | olveitta |
| instruktiivi | – | olvein |
| komitatiivi | – | olveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | olvi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- olvi Kielitoimiston sanakirjassa