olettanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
olettanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä olettaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | olettanut | olettaneet |
| genetiivi | olettaneen | olettaneiden olettaneitten |
| partitiivi | olettanutta | olettaneita |
| akkusatiivi | olettanut; olettaneen | olettaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | olettaneessa | olettaneissa |
| elatiivi | olettaneesta | olettaneista |
| illatiivi | olettaneeseen | olettaneisiin olettaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | olettaneella | olettaneilla |
| ablatiivi | olettaneelta | olettaneilta |
| allatiivi | olettaneelle | olettaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | olettaneena | olettaneina |
| translatiivi | olettaneeksi | olettaneiksi |
| abessiivi | olettaneetta | olettaneitta |
| instruktiivi | – | olettanein |
| komitatiivi | – | olettaneine |