olennaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

olennaisuus (40)

  1. se, että on olennainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈolenˌnɑi̯suːs/
  • tavutus: o‧len‧nai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi olennaisuus olennaisuudet
genetiivi olennaisuuden olennaisuuksien
partitiivi olennaisuutta olennaisuuksia
akkusatiivi olennaisuus;
olennaisuuden
olennaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi olennaisuudessa olennaisuuksissa
elatiivi olennaisuudesta olennaisuuksista
illatiivi olennaisuuteen olennaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi olennaisuudella olennaisuuksilla
ablatiivi olennaisuudelta olennaisuuksilta
allatiivi olennaisuudelle olennaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi olennaisuutena olennaisuuksina
translatiivi olennaisuudeksi olennaisuuksiksi
abessiivi olennaisuudetta olennaisuuksitta
instruktiivi olennaisuuksin
komitatiivi olennaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo olennaisuude-
vahva vartalo olennaisuute-
konsonantti-
vartalo
olennaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan olennainen vartalosta olennais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]