olemattomuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
olemattomuus (40)
- se, että on olematon
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈoleˌmɑt̪ːomuːs/
- tavutus: o‧le‧mat‧to‧muus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | olemattomuus | olemattomuudet |
| genetiivi | olemattomuuden | olemattomuuksien |
| partitiivi | olemattomuutta | olemattomuuksia |
| akkusatiivi | olemattomuus; olemattomuuden |
olemattomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | olemattomuudessa | olemattomuuksissa |
| elatiivi | olemattomuudesta | olemattomuuksista |
| illatiivi | olemattomuuteen | olemattomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | olemattomuudella | olemattomuuksilla |
| ablatiivi | olemattomuudelta | olemattomuuksilta |
| allatiivi | olemattomuudelle | olemattomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | olemattomuutena | olemattomuuksina |
| translatiivi | olemattomuudeksi | olemattomuuksiksi |
| abessiivi | olemattomuudetta | olemattomuuksitta |
| instruktiivi | – | olemattomuuksin |
| komitatiivi | – | olemattomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | olemattomuude- | |
| vahva vartalo | olemattomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
olemattomuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan olematon vartalosta olemattom- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on olematon
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- olemattomuus Kielitoimiston sanakirjassa