oinas
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- (eläintiede, karjatalous) kuohittu pässi
- (astrologia) eläinradan ensimmäinen horoskooppimerkki, joka vastaa väliä [0°, 30°) ekliptikaalista pituutta; Auringon ollessa tässä merkissä (21.3. – 19.4.) syntynyt henkilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈoi̯nɑs/
- tavutus: oi‧nas
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oinas | oinaat |
| genetiivi | oinaan | oinaiden oinaitten |
| partitiivi | oinasta | oinaita |
| akkusatiivi | oinas; oinaan |
oinaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oinaassa | oinaissa |
| elatiivi | oinaasta | oinaista |
| illatiivi | oinaaseen | oinaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oinaalla | oinailla |
| ablatiivi | oinaalta | oinailta |
| allatiivi | oinaalle | oinaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oinaana | oinaina |
| translatiivi | oinaaksi | oinaiksi |
| abessiivi | oinaatta | oinaitta |
| instruktiivi | – | oinain |
| komitatiivi | – | oinaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oinaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
oinas- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- oinas Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]oinas (gen oina, part oinast)
Liittyvät sanat
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 41
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.