oikonut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
oikonut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä oikoa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oikonut | oikoneet |
| genetiivi | oikoneen | oikoneiden oikoneitten |
| partitiivi | oikonutta | oikoneita |
| akkusatiivi | oikonut; oikoneen | oikoneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oikoneessa | oikoneissa |
| elatiivi | oikoneesta | oikoneista |
| illatiivi | oikoneeseen | oikoneisiin oikoneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oikoneella | oikoneilla |
| ablatiivi | oikoneelta | oikoneilta |
| allatiivi | oikoneelle | oikoneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oikoneena | oikoneina |
| translatiivi | oikoneeksi | oikoneiksi |
| abessiivi | oikoneetta | oikoneitta |
| instruktiivi | – | oikonein |
| komitatiivi | – | oikoneine |