ohjus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ohjus (39)
- aktiivisesti ohjattu tai maaliin hakeutuva raketti- tai suihkumoottorilla varustettu ase
- Iranin ulkoministeriön mukaan puheet ohjuksista ovat pelkkiä valtavia valheita. (yle.fi, 25.2.2026)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈohjus/
- tavutus: oh‧jus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ohjus | ohjukset |
| genetiivi | ohjuksen | ohjusten ohjuksien |
| partitiivi | ohjusta | ohjuksia |
| akkusatiivi | ohjus; ohjuksen |
ohjukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ohjuksessa | ohjuksissa |
| elatiivi | ohjuksesta | ohjuksista |
| illatiivi | ohjukseen | ohjuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ohjuksella | ohjuksilla |
| ablatiivi | ohjukselta | ohjuksilta |
| allatiivi | ohjukselle | ohjuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ohjuksena | ohjuksina |
| translatiivi | ohjukseksi | ohjuksiksi |
| abessiivi | ohjuksetta | ohjuksitta |
| instruktiivi | – | ohjuksin |
| komitatiivi | – | ohjuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ohjukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ohjus- | |
Etymologia
[muokkaa]Muodostettu verbistä ohjata -us-johtimella; sanan asuun on vaikuttanut myös sana ammus, ja sana saattaisi myös olla esimerkiksi lyhennetty ilmaisusta 'ohjattu ammus' (tms.). Sanan keksi insinöörieversti Niilo Siltamaa vuonna 1956.
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hyökkäysohjus, ilmatorjuntaohjus, kauko-ohjus, monikärkiohjus, ohjuksentorjuntaohjus, ohjusase, ohjuskilpi, ohjussiilo, ohjussukellusvene, ohjustentorjuntaohjus, ohjustukikohta, ohjusvene, panssarintorjuntaohjus, puolustusohjus, risteilyohjus, torjuntaohjus, ydinohjus