nyysiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nyysiminen (38)
- teonnimi verbistä nyysiä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nyysiminen | nyysimiset |
| genetiivi | nyysimisen | nyysimisten nyysimisien |
| partitiivi | nyysimistä | nyysimisiä |
| akkusatiivi | nyysiminen; nyysimisen |
nyysimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nyysimisessä | nyysimisissä |
| elatiivi | nyysimisestä | nyysimisistä |
| illatiivi | nyysimiseen | nyysimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nyysimisellä | nyysimisillä |
| ablatiivi | nyysimiseltä | nyysimisiltä |
| allatiivi | nyysimiselle | nyysimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nyysimisenä (nyysimisnä) |
nyysimisinä |
| translatiivi | nyysimiseksi | nyysimisiksi |
| abessiivi | nyysimisettä | nyysimisittä |
| instruktiivi | – | nyysimisin |
| komitatiivi | – | nyysimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nyysimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nyysimis- | |