nyhtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nyhtäminen (38)
- teonnimi verbistä nyhtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nyhtäminen | nyhtämiset |
| genetiivi | nyhtämisen | nyhtämisten nyhtämisien |
| partitiivi | nyhtämistä | nyhtämisiä |
| akkusatiivi | nyhtäminen; nyhtämisen |
nyhtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nyhtämisessä | nyhtämisissä |
| elatiivi | nyhtämisestä | nyhtämisistä |
| illatiivi | nyhtämiseen | nyhtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nyhtämisellä | nyhtämisillä |
| ablatiivi | nyhtämiseltä | nyhtämisiltä |
| allatiivi | nyhtämiselle | nyhtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nyhtämisenä (nyhtämisnä) |
nyhtämisinä |
| translatiivi | nyhtämiseksi | nyhtämisiksi |
| abessiivi | nyhtämisettä | nyhtämisittä |
| instruktiivi | – | nyhtämisin |
| komitatiivi | – | nyhtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nyhtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nyhtämis- | |