nyörittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nyörittäminen (38)
- teonnimi verbistä nyörittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nyörittäminen | nyörittämiset |
| genetiivi | nyörittämisen | nyörittämisten nyörittämisien |
| partitiivi | nyörittämistä | nyörittämisiä |
| akkusatiivi | nyörittäminen; nyörittämisen |
nyörittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nyörittämisessä | nyörittämisissä |
| elatiivi | nyörittämisestä | nyörittämisistä |
| illatiivi | nyörittämiseen | nyörittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nyörittämisellä | nyörittämisillä |
| ablatiivi | nyörittämiseltä | nyörittämisiltä |
| allatiivi | nyörittämiselle | nyörittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nyörittämisenä (nyörittämisnä) |
nyörittämisinä |
| translatiivi | nyörittämiseksi | nyörittämisiksi |
| abessiivi | nyörittämisettä | nyörittämisittä |
| instruktiivi | – | nyörittämisin |
| komitatiivi | – | nyörittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nyörittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nyörittämis- | |