nuuskaaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nuuskaaja (10)
- henkilö, joka käyttää nuuskaa
- Nuuskaaja on yleisimmin kolmikymppinen mies (ksml.fi)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuuskaaja | nuuskaajat |
| genetiivi | nuuskaajan | nuuskaajien (nuuskaajain) |
| partitiivi | nuuskaajaa | nuuskaajia |
| akkusatiivi | nuuskaaja; nuuskaajan |
nuuskaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nuuskaajassa | nuuskaajissa |
| elatiivi | nuuskaajasta | nuuskaajista |
| illatiivi | nuuskaajaan | nuuskaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nuuskaajalla | nuuskaajilla |
| ablatiivi | nuuskaajalta | nuuskaajilta |
| allatiivi | nuuskaajalle | nuuskaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nuuskaajana | nuuskaajina |
| translatiivi | nuuskaajaksi | nuuskaajiksi |
| abessiivi | nuuskaajatta | nuuskaajitta |
| instruktiivi | – | nuuskaajin |
| komitatiivi | – | nuuskaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nuuskaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |