nukkaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
nukkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä nukata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nukkaava | nukkaavat |
| genetiivi | nukkaavan | nukkaavien (nukkaavain) |
| partitiivi | nukkaavaa | nukkaavia |
| akkusatiivi | nukkaava; nukkaavan | nukkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nukkaavassa | nukkaavissa |
| elatiivi | nukkaavasta | nukkaavista |
| illatiivi | nukkaavaan | nukkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nukkaavalla | nukkaavilla |
| ablatiivi | nukkaavalta | nukkaavilta |
| allatiivi | nukkaavalle | nukkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nukkaavana | nukkaavina |
| translatiivi | nukkaavaksi | nukkaaviksi |
| abessiivi | nukkaavatta | nukkaavitta |
| instruktiivi | – | nukkaavin |
| komitatiivi | – | nukkaavine |