nukkaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nukkaaminen (38)
- teonnimi verbistä nukata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nukkaaminen | nukkaamiset |
| genetiivi | nukkaamisen | nukkaamisten nukkaamisien |
| partitiivi | nukkaamista | nukkaamisia |
| akkusatiivi | nukkaaminen; nukkaamisen |
nukkaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nukkaamisessa | nukkaamisissa |
| elatiivi | nukkaamisesta | nukkaamisista |
| illatiivi | nukkaamiseen | nukkaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nukkaamisella | nukkaamisilla |
| ablatiivi | nukkaamiselta | nukkaamisilta |
| allatiivi | nukkaamiselle | nukkaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nukkaamisena (nukkaamisna) |
nukkaamisina |
| translatiivi | nukkaamiseksi | nukkaamisiksi |
| abessiivi | nukkaamisetta | nukkaamisitta |
| instruktiivi | – | nukkaamisin |
| komitatiivi | – | nukkaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nukkaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nukkaamis- | |