norjentava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
norjentava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä norjentaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | norjentava | norjentavat |
| genetiivi | norjentavan | norjentavien (norjentavain) |
| partitiivi | norjentavaa | norjentavia |
| akkusatiivi | norjentava; norjentavan | norjentavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | norjentavassa | norjentavissa |
| elatiivi | norjentavasta | norjentavista |
| illatiivi | norjentavaan | norjentaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | norjentavalla | norjentavilla |
| ablatiivi | norjentavalta | norjentavilta |
| allatiivi | norjentavalle | norjentaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | norjentavana | norjentavina |
| translatiivi | norjentavaksi | norjentaviksi |
| abessiivi | norjentavatta | norjentavitta |
| instruktiivi | – | norjentavin |
| komitatiivi | – | norjentavine |