niuhottaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

niuhottaja (10)

  1. henkilö, joka niuhottaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈniu̯hot̪ˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: niu‧hot‧ta‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi niuhottaja niuhottajat
genetiivi niuhottajan niuhottajien
(niuhottajain)
partitiivi niuhottajaa niuhottajia
akkusatiivi niuhottaja;
niuhottajan
niuhottajat
sisäpaikallissijat
inessiivi niuhottajassa niuhottajissa
elatiivi niuhottajasta niuhottajista
illatiivi niuhottajaan niuhottajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi niuhottajalla niuhottajilla
ablatiivi niuhottajalta niuhottajilta
allatiivi niuhottajalle niuhottajille
muut sijamuodot
essiivi niuhottajana niuhottajina
translatiivi niuhottajaksi niuhottajiksi
abessiivi niuhottajatta niuhottajitta
instruktiivi niuhottajin
komitatiivi niuhottajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo niuhottaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]