nimittävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
nimittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä nimittää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nimittävä | nimittävät |
| genetiivi | nimittävän | nimittävien (nimittäväin) |
| partitiivi | nimittävää | nimittäviä |
| akkusatiivi | nimittävä; nimittävän | nimittävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nimittävässä | nimittävissä |
| elatiivi | nimittävästä | nimittävistä |
| illatiivi | nimittävään | nimittäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nimittävällä | nimittävillä |
| ablatiivi | nimittävältä | nimittäviltä |
| allatiivi | nimittävälle | nimittäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nimittävänä | nimittävinä |
| translatiivi | nimittäväksi | nimittäviksi |
| abessiivi | nimittävättä | nimittävittä |
| instruktiivi | – | nimittävin |
| komitatiivi | – | nimittävine |