nimiteltävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
nimiteltävä
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä nimitellä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nimiteltävä | nimiteltävät |
| genetiivi | nimiteltävän | nimiteltävien (nimiteltäväin) |
| partitiivi | nimiteltävää | nimiteltäviä |
| akkusatiivi | nimiteltävä; nimiteltävän |
nimiteltävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nimiteltävässä | nimiteltävissä |
| elatiivi | nimiteltävästä | nimiteltävistä |
| illatiivi | nimiteltävään | nimiteltäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nimiteltävällä | nimiteltävillä |
| ablatiivi | nimiteltävältä | nimiteltäviltä |
| allatiivi | nimiteltävälle | nimiteltäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nimiteltävänä | nimiteltävinä |
| translatiivi | nimiteltäväksi | nimiteltäviksi |
| abessiivi | nimiteltävättä | nimiteltävittä |
| instruktiivi | – | nimiteltävin |
| komitatiivi | – | nimiteltävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |