nilkuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
nilkuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä nilkuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nilkuttanut | nilkuttaneet |
| genetiivi | nilkuttaneen | nilkuttaneiden nilkuttaneitten |
| partitiivi | nilkuttanutta | nilkuttaneita |
| akkusatiivi | nilkuttanut; nilkuttaneen | nilkuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nilkuttaneessa | nilkuttaneissa |
| elatiivi | nilkuttaneesta | nilkuttaneista |
| illatiivi | nilkuttaneeseen | nilkuttaneisiin nilkuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nilkuttaneella | nilkuttaneilla |
| ablatiivi | nilkuttaneelta | nilkuttaneilta |
| allatiivi | nilkuttaneelle | nilkuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nilkuttaneena | nilkuttaneina |
| translatiivi | nilkuttaneeksi | nilkuttaneiksi |
| abessiivi | nilkuttaneetta | nilkuttaneitta |
| instruktiivi | – | nilkuttanein |
| komitatiivi | – | nilkuttaneine |