niistävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
niistävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä niistää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | niistävä | niistävät |
| genetiivi | niistävän | niistävien (niistäväin) |
| partitiivi | niistävää | niistäviä |
| akkusatiivi | niistävä; niistävän | niistävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | niistävässä | niistävissä |
| elatiivi | niistävästä | niistävistä |
| illatiivi | niistävään | niistäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | niistävällä | niistävillä |
| ablatiivi | niistävältä | niistäviltä |
| allatiivi | niistävälle | niistäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | niistävänä | niistävinä |
| translatiivi | niistäväksi | niistäviksi |
| abessiivi | niistävättä | niistävittä |
| instruktiivi | – | niistävin |
| komitatiivi | – | niistävine |