niiaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
niiaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä niiata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | niiaava | niiaavat |
| genetiivi | niiaavan | niiaavien (niiaavain) |
| partitiivi | niiaavaa | niiaavia |
| akkusatiivi | niiaava; niiaavan | niiaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | niiaavassa | niiaavissa |
| elatiivi | niiaavasta | niiaavista |
| illatiivi | niiaavaan | niiaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | niiaavalla | niiaavilla |
| ablatiivi | niiaavalta | niiaavilta |
| allatiivi | niiaavalle | niiaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | niiaavana | niiaavina |
| translatiivi | niiaavaksi | niiaaviksi |
| abessiivi | niiaavatta | niiaavitta |
| instruktiivi | – | niiaavin |
| komitatiivi | – | niiaavine |