naurattanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
naurattanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä naurattaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naurattanut | naurattaneet |
| genetiivi | naurattaneen | naurattaneiden naurattaneitten |
| partitiivi | naurattanutta | naurattaneita |
| akkusatiivi | naurattanut; naurattaneen | naurattaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naurattaneessa | naurattaneissa |
| elatiivi | naurattaneesta | naurattaneista |
| illatiivi | naurattaneeseen | naurattaneisiin naurattaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naurattaneella | naurattaneilla |
| ablatiivi | naurattaneelta | naurattaneilta |
| allatiivi | naurattaneelle | naurattaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naurattaneena | naurattaneina |
| translatiivi | naurattaneeksi | naurattaneiksi |
| abessiivi | naurattaneetta | naurattaneitta |
| instruktiivi | – | naurattanein |
| komitatiivi | – | naurattaneine |