narskahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
narskahtaminen (38)
- teonnimi verbistä narskahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | narskahtaminen | narskahtamiset |
| genetiivi | narskahtamisen | narskahtamisten narskahtamisien |
| partitiivi | narskahtamista | narskahtamisia |
| akkusatiivi | narskahtaminen; narskahtamisen |
narskahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | narskahtamisessa | narskahtamisissa |
| elatiivi | narskahtamisesta | narskahtamisista |
| illatiivi | narskahtamiseen | narskahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | narskahtamisella | narskahtamisilla |
| ablatiivi | narskahtamiselta | narskahtamisilta |
| allatiivi | narskahtamiselle | narskahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | narskahtamisena (narskahtamisna) |
narskahtamisina |
| translatiivi | narskahtamiseksi | narskahtamisiksi |
| abessiivi | narskahtamisetta | narskahtamisitta |
| instruktiivi | – | narskahtamisin |
| komitatiivi | – | narskahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | narskahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
narskahtamis- | |