narikka

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

narikka (14)

  1. (arkikieltä) ravintolan tms. vaatesäilytys
    Jätä takki narikkaan.
    Takkini on narikassa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi narikka narikat
genetiivi narikan narikoiden
narikoitten
narikkojen
(narikkain)
partitiivi narikkaa narikoita
narikkoja
akkusatiivi narikka;
narikan
narikat
sisäpaikallissijat
inessiivi narikassa narikoissa
elatiivi narikasta narikoista
illatiivi narikkaan narikkoihin
narikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi narikalla narikoilla
ablatiivi narikalta narikoilta
allatiivi narikalle narikoille
muut sijamuodot
essiivi narikkana narikkoina
narikoina
translatiivi narikaksi narikoiksi
abessiivi narikatta narikoitta
instruktiivi narikoin
komitatiivi narikoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • aiemmasta muodosta narinkka << venäjän на ры́нке (na rynke) ’torilla’, alun perin tori, jossa myytiin ulkotiloissa mm. vaatteita[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

narikkalappu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • narikka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Ulla-Maija Forsberg: Stadin slangi 1930-luvulla Kotus-blogi. 31.3.2017. Kotus. Viitattu 1.1.2021.