naputteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
naputteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä naputella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naputteleva | naputtelevat |
| genetiivi | naputtelevan | naputtelevien (naputtelevain) |
| partitiivi | naputtelevaa | naputtelevia |
| akkusatiivi | naputteleva; naputtelevan | naputtelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naputtelevassa | naputtelevissa |
| elatiivi | naputtelevasta | naputtelevista |
| illatiivi | naputtelevaan | naputteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naputtelevalla | naputtelevilla |
| ablatiivi | naputtelevalta | naputtelevilta |
| allatiivi | naputtelevalle | naputteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naputtelevana | naputtelevina |
| translatiivi | naputtelevaksi | naputteleviksi |
| abessiivi | naputtelevatta | naputtelevitta |
| instruktiivi | – | naputtelevin |
| komitatiivi | – | naputtelevine |