naittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
naittaminen (38)
- teonnimi verbistä naittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naittaminen | naittamiset |
| genetiivi | naittamisen | naittamisten naittamisien |
| partitiivi | naittamista | naittamisia |
| akkusatiivi | naittaminen; naittamisen |
naittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naittamisessa | naittamisissa |
| elatiivi | naittamisesta | naittamisista |
| illatiivi | naittamiseen | naittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naittamisella | naittamisilla |
| ablatiivi | naittamiselta | naittamisilta |
| allatiivi | naittamiselle | naittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naittamisena (naittamisna) |
naittamisina |
| translatiivi | naittamiseksi | naittamisiksi |
| abessiivi | naittamisetta | naittamisitta |
| instruktiivi | – | naittamisin |
| komitatiivi | – | naittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | naittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
naittamis- | |