nahoittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nahoittaminen (38)
- teonnimi verbistä nahoittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nahoittaminen | nahoittamiset |
| genetiivi | nahoittamisen | nahoittamisten nahoittamisien |
| partitiivi | nahoittamista | nahoittamisia |
| akkusatiivi | nahoittaminen; nahoittamisen |
nahoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nahoittamisessa | nahoittamisissa |
| elatiivi | nahoittamisesta | nahoittamisista |
| illatiivi | nahoittamiseen | nahoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nahoittamisella | nahoittamisilla |
| ablatiivi | nahoittamiselta | nahoittamisilta |
| allatiivi | nahoittamiselle | nahoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nahoittamisena (nahoittamisna) |
nahoittamisina |
| translatiivi | nahoittamiseksi | nahoittamisiksi |
| abessiivi | nahoittamisetta | nahoittamisitta |
| instruktiivi | – | nahoittamisin |
| komitatiivi | – | nahoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nahoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nahoittamis- | |