näykkiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
näykkiminen (38)
- teonnimi verbistä näykkiä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | näykkiminen | näykkimiset |
| genetiivi | näykkimisen | näykkimisten näykkimisien |
| partitiivi | näykkimistä | näykkimisiä |
| akkusatiivi | näykkiminen; näykkimisen |
näykkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | näykkimisessä | näykkimisissä |
| elatiivi | näykkimisestä | näykkimisistä |
| illatiivi | näykkimiseen | näykkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | näykkimisellä | näykkimisillä |
| ablatiivi | näykkimiseltä | näykkimisiltä |
| allatiivi | näykkimiselle | näykkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | näykkimisenä (näykkimisnä) |
näykkimisinä |
| translatiivi | näykkimiseksi | näykkimisiksi |
| abessiivi | näykkimisettä | näykkimisittä |
| instruktiivi | – | näykkimisin |
| komitatiivi | – | näykkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | näykkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
näykkimis- | |