nälviminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nälviminen (38)
- teonnimi verbistä nälviä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nälviminen | nälvimiset |
| genetiivi | nälvimisen | nälvimisten nälvimisien |
| partitiivi | nälvimistä | nälvimisiä |
| akkusatiivi | nälviminen; nälvimisen |
nälvimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nälvimisessä | nälvimisissä |
| elatiivi | nälvimisestä | nälvimisistä |
| illatiivi | nälvimiseen | nälvimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nälvimisellä | nälvimisillä |
| ablatiivi | nälvimiseltä | nälvimisiltä |
| allatiivi | nälvimiselle | nälvimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nälvimisenä (nälvimisnä) |
nälvimisinä |
| translatiivi | nälvimiseksi | nälvimisiksi |
| abessiivi | nälvimisettä | nälvimisittä |
| instruktiivi | – | nälvimisin |
| komitatiivi | – | nälvimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nälvimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nälvimis- | |