muunteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
muunteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä muunnella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muunteleva | muuntelevat |
| genetiivi | muuntelevan | muuntelevien (muuntelevain) |
| partitiivi | muuntelevaa | muuntelevia |
| akkusatiivi | muunteleva; muuntelevan |
muuntelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muuntelevassa | muuntelevissa |
| elatiivi | muuntelevasta | muuntelevista |
| illatiivi | muuntelevaan | muunteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muuntelevalla | muuntelevilla |
| ablatiivi | muuntelevalta | muuntelevilta |
| allatiivi | muuntelevalle | muunteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muuntelevana | muuntelevina |
| translatiivi | muuntelevaksi | muunteleviksi |
| abessiivi | muuntelevatta | muuntelevitta |
| instruktiivi | – | muuntelevin |
| komitatiivi | – | muuntelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |