muunneltu
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
muunneltu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä muunnella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muunneltu | muunnellut |
| genetiivi | muunnellun | muunneltujen |
| partitiivi | muunneltua | muunneltuja |
| akkusatiivi | muunneltu; muunnellun |
muunnellut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muunnellussa | muunnelluissa |
| elatiivi | muunnellusta | muunnelluista |
| illatiivi | muunneltuun | muunneltuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muunnellulla | muunnelluilla |
| ablatiivi | muunnellulta | muunnelluilta |
| allatiivi | muunnellulle | muunnelluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muunneltuna | muunneltuina |
| translatiivi | muunnelluksi | muunnelluiksi |
| abessiivi | muunnellutta | muunnelluitta |
| instruktiivi | – | muunnelluin |
| komitatiivi | – | muunneltuine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |