muumioituminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
muumioituminen (38)
- teonnimi verbistä muumioitua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muumioituminen | muumioitumiset |
| genetiivi | muumioitumisen | muumioitumisten muumioitumisien |
| partitiivi | muumioitumista | muumioitumisia |
| akkusatiivi | muumioituminen; muumioitumisen |
muumioitumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muumioitumisessa | muumioitumisissa |
| elatiivi | muumioitumisesta | muumioitumisista |
| illatiivi | muumioitumiseen | muumioitumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muumioitumisella | muumioitumisilla |
| ablatiivi | muumioitumiselta | muumioitumisilta |
| allatiivi | muumioitumiselle | muumioitumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muumioitumisena (muumioitumisna) |
muumioitumisina |
| translatiivi | muumioitumiseksi | muumioitumisiksi |
| abessiivi | muumioitumisetta | muumioitumisitta |
| instruktiivi | – | muumioitumisin |
| komitatiivi | – | muumioitumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muumioitumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muumioitumis- | |