musa

Wikisanakirjasta
Katso myös: Musa, muša

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

musa (10)[1]

  1. (puhekieltä) musiikki
    Mitä musaa kuuntelet?
  2. (murteellinen) muutaman kilon painoinen kivi, murikka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmusɑ/
  • tavutus: mu‧sa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi musa musat
genetiivi musan musien
(musain)
partitiivi musaa musia
akkusatiivi musa;
musan
musat
sisäpaikallissijat
inessiivi musassa musissa
elatiivi musasta musista
illatiivi musaan musiin
ulkopaikallissijat
adessiivi musalla musilla
ablatiivi musalta musilta
allatiivi musalle musille
muut sijamuodot
essiivi musana musina
translatiivi musaksi musiksi
abessiivi musatta musitta
instruktiivi musin
komitatiivi musine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo musa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jytämusa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • musa Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

musa f. (monikko musas)

  1. muusa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • musa Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

musa f.

  1. muusa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10