murtuma

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

murtuma (10)[1]

  1. murtumisen tapahtuma tai ajankohta
  2. murtunut kohta
  3. (materiaalitiede) materiaalin pettäminen jännityksen alla

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi murtuma murtumat
genetiivi murtuman murtumien
(murtumain)
partitiivi murtumaa murtumia
akkusatiivi murtuma; murtuman murtumat
sisäpaikallissijat
inessiivi murtumassa murtumissa
elatiivi murtumasta murtumista
illatiivi murtumaan murtumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi murtumalla murtumilla
ablatiivi murtumalta murtumilta
allatiivi murtumalle murtumille
muut sijamuodot
essiivi murtumana murtumina
translatiivi murtumaksi murtumiksi
abessiivi murtumatta murtumitta
instruktiivi murtumin
komitatiivi murtumine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

avomurtuma, haurasmurtuma, kallonmurtuma, kylkiluunmurtuma, lohkomurtuma, luunmurtuma, marssimurtuma, murtumakohta, murtumapinta, rasitusmurtuma, umpimurtuma, väsymismurtuma

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • murtuma Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10