murskaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]murskaaminen (38)
- teonnimi verbistä murskata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | murskaaminen | murskaamiset |
| genetiivi | murskaamisen | murskaamisten murskaamisien |
| partitiivi | murskaamista | murskaamisia |
| akkusatiivi | murskaaminen; murskaamisen |
murskaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murskaamisessa | murskaamisissa |
| elatiivi | murskaamisesta | murskaamisista |
| illatiivi | murskaamiseen | murskaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murskaamisella | murskaamisilla |
| ablatiivi | murskaamiselta | murskaamisilta |
| allatiivi | murskaamiselle | murskaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | murskaamisena (murskaamisna) |
murskaamisina |
| translatiivi | murskaamiseksi | murskaamisiksi |
| abessiivi | murskaamisetta | murskaamisitta |
| instruktiivi | – | murskaamisin |
| komitatiivi | – | murskaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | murskaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
murskaamis- | |