munannut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
munannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä munata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | munannut | munanneet |
| genetiivi | munanneen | munanneiden munanneitten |
| partitiivi | munannutta | munanneita |
| akkusatiivi | munannut; munanneen | munanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | munanneessa | munanneissa |
| elatiivi | munanneesta | munanneista |
| illatiivi | munanneeseen | munanneisiin munanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | munanneella | munanneilla |
| ablatiivi | munanneelta | munanneilta |
| allatiivi | munanneelle | munanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | munanneena | munanneina |
| translatiivi | munanneeksi | munanneiksi |
| abessiivi | munanneetta | munanneitta |
| instruktiivi | – | munannein |
| komitatiivi | – | munanneine |