mullistavuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mullistavuus (40)

  1. se, että on mullistava

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmulːisˌt̪ɑʋuːs/
  • tavutus: mul‧lis‧ta‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mullistavuus mullistavuudet
genetiivi mullistavuuden mullistavuuksien
partitiivi mullistavuutta mullistavuuksia
akkusatiivi mullistavuus;
mullistavuuden
mullistavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi mullistavuudessa mullistavuuksissa
elatiivi mullistavuudesta mullistavuuksista
illatiivi mullistavuuteen mullistavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mullistavuudella mullistavuuksilla
ablatiivi mullistavuudelta mullistavuuksilta
allatiivi mullistavuudelle mullistavuuksille
muut sijamuodot
essiivi mullistavuutena mullistavuuksina
translatiivi mullistavuudeksi mullistavuuksiksi
abessiivi mullistavuudetta mullistavuuksitta
instruktiivi mullistavuuksin
komitatiivi mullistavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mullistavuude-
vahva vartalo mullistavuute-
konsonantti-
vartalo
mullistavuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan mullistava vartalosta mullistav- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]