mulkoileva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mulkoileva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mulkoilla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mulkoileva | mulkoilevat |
| genetiivi | mulkoilevan | mulkoilevien (mulkoilevain) |
| partitiivi | mulkoilevaa | mulkoilevia |
| akkusatiivi | mulkoileva; mulkoilevan | mulkoilevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mulkoilevassa | mulkoilevissa |
| elatiivi | mulkoilevasta | mulkoilevista |
| illatiivi | mulkoilevaan | mulkoileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mulkoilevalla | mulkoilevilla |
| ablatiivi | mulkoilevalta | mulkoilevilta |
| allatiivi | mulkoilevalle | mulkoileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mulkoilevana | mulkoilevina |
| translatiivi | mulkoilevaksi | mulkoileviksi |
| abessiivi | mulkoilevatta | mulkoilevitta |
| instruktiivi | – | mulkoilevin |
| komitatiivi | – | mulkoilevine |