muljauttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
muljauttaminen (38)
- teonnimi verbistä muljauttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muljauttaminen | muljauttamiset |
| genetiivi | muljauttamisen | muljauttamisten muljauttamisien |
| partitiivi | muljauttamista | muljauttamisia |
| akkusatiivi | muljauttaminen; muljauttamisen |
muljauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muljauttamisessa | muljauttamisissa |
| elatiivi | muljauttamisesta | muljauttamisista |
| illatiivi | muljauttamiseen | muljauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muljauttamisella | muljauttamisilla |
| ablatiivi | muljauttamiselta | muljauttamisilta |
| allatiivi | muljauttamiselle | muljauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muljauttamisena (muljauttamisna) |
muljauttamisina |
| translatiivi | muljauttamiseksi | muljauttamisiksi |
| abessiivi | muljauttamisetta | muljauttamisitta |
| instruktiivi | – | muljauttamisin |
| komitatiivi | – | muljauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muljauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muljauttamis- | |