muistuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]muistuminen (38)
- mieleen palautuminen
- Tärkeiden asioiden muistuminen saattaa yllättää aivan muussa yhteydessä.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muistuminen | muistumiset |
| genetiivi | muistumisen | muistumisten muistumisien |
| partitiivi | muistumista | muistumisia |
| akkusatiivi | muistuminen; muistumisen |
muistumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muistumisessa | muistumisissa |
| elatiivi | muistumisesta | muistumisista |
| illatiivi | muistumiseen | muistumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muistumisella | muistumisilla |
| ablatiivi | muistumiselta | muistumisilta |
| allatiivi | muistumiselle | muistumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muistumisena (muistumisna) |
muistumisina |
| translatiivi | muistumiseksi | muistumisiksi |
| abessiivi | muistumisetta | muistumisitta |
| instruktiivi | – | muistumisin |
| komitatiivi | – | muistumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muistumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
muistumis- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. mieleen palautuminen
|