muhinoinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
muhinoinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä muhinoida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muhinoinut | muhinoineet |
| genetiivi | muhinoineen | muhinoineiden muhinoineitten |
| partitiivi | muhinoinutta | muhinoineita |
| akkusatiivi | muhinoinut; muhinoineen | muhinoineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muhinoineessa | muhinoineissa |
| elatiivi | muhinoineesta | muhinoineista |
| illatiivi | muhinoineeseen | muhinoineisiin muhinoineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muhinoineella | muhinoineilla |
| ablatiivi | muhinoineelta | muhinoineilta |
| allatiivi | muhinoineelle | muhinoineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muhinoineena | muhinoineina |
| translatiivi | muhinoineeksi | muhinoineiksi |
| abessiivi | muhinoineetta | muhinoineitta |
| instruktiivi | – | muhinoinein |
| komitatiivi | – | muhinoineine |