monogrammi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

monogrammi (5)

  1. nimikirjainsommitelma, symboli, joka on muodostettu (nimi)kirjaimista yhdistämällä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi monogrammi monogrammit
genetiivi monogrammin monogrammien
partitiivi monogrammia monogrammeja
akkusatiivi monogrammi;
monogrammin
monogrammit
sisäpaikallissijat
inessiivi monogrammissa monogrammeissa
elatiivi monogrammista monogrammeista
illatiivi monogrammiin monogrammeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi monogrammilla monogrammeilla
ablatiivi monogrammilta monogrammeilta
allatiivi monogrammille monogrammeille
muut sijamuodot
essiivi monogrammina monogrammeina
translatiivi monogrammiksi monogrammeiksi
abessiivi monogrammitta monogrammeitta
instruktiivi monogrammein
komitatiivi monogrammeine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

muinaiskreikan sanasta μονο- (mono-) < μόνος (mónos) ja muinaiskreikan sanasta γράμμα (gramma), "kuva, kirjain, kirjoitus"

Aiheesta muualla[muokkaa]