monitieteisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
monitieteisyys (40)
- se, että on monitieteinen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | monitieteisyys | monitieteisyydet |
| genetiivi | monitieteisyyden | monitieteisyyksien |
| partitiivi | monitieteisyyttä | monitieteisyyksiä |
| akkusatiivi | monitieteisyys; monitieteisyyden |
monitieteisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | monitieteisyydessä | monitieteisyyksissä |
| elatiivi | monitieteisyydestä | monitieteisyyksistä |
| illatiivi | monitieteisyyteen | monitieteisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | monitieteisyydellä | monitieteisyyksillä |
| ablatiivi | monitieteisyydeltä | monitieteisyyksiltä |
| allatiivi | monitieteisyydelle | monitieteisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | monitieteisyytenä | monitieteisyyksinä |
| translatiivi | monitieteisyydeksi | monitieteisyyksiksi |
| abessiivi | monitieteisyydettä | monitieteisyyksittä |
| instruktiivi | – | monitieteisyyksin |
| komitatiivi | – | monitieteisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | monitieteisyyde- | |
| vahva vartalo | monitieteisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
monitieteisyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan monitieteinen vartalosta monitieteis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on monitieteinen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- monitieteisyys Kielitoimiston sanakirjassa