monimutkaisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]monimutkaisuus (40)
- se, että on monimutkainen; mutkikkuus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | monimutkaisuus | monimutkaisuudet |
| genetiivi | monimutkaisuuden | monimutkaisuuksien |
| partitiivi | monimutkaisuutta | monimutkaisuuksia |
| akkusatiivi | monimutkaisuus; monimutkaisuuden |
monimutkaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | monimutkaisuudessa | monimutkaisuuksissa |
| elatiivi | monimutkaisuudesta | monimutkaisuuksista |
| illatiivi | monimutkaisuuteen | monimutkaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | monimutkaisuudella | monimutkaisuuksilla |
| ablatiivi | monimutkaisuudelta | monimutkaisuuksilta |
| allatiivi | monimutkaisuudelle | monimutkaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | monimutkaisuutena | monimutkaisuuksina |
| translatiivi | monimutkaisuudeksi | monimutkaisuuksiksi |
| abessiivi | monimutkaisuudetta | monimutkaisuuksitta |
| instruktiivi | – | monimutkaisuuksin |
| komitatiivi | – | monimutkaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | monimutkaisuude- | |
| vahva vartalo | monimutkaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
monimutkaisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi monimutkainen (vokaalivartalo monimutkaise- ) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on monimutkainen
|