mitoittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mitoittaminen (38)
- teonnimi verbistä mitoittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mitoittaminen | mitoittamiset |
| genetiivi | mitoittamisen | mitoittamisten mitoittamisien |
| partitiivi | mitoittamista | mitoittamisia |
| akkusatiivi | mitoittaminen; mitoittamisen |
mitoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mitoittamisessa | mitoittamisissa |
| elatiivi | mitoittamisesta | mitoittamisista |
| illatiivi | mitoittamiseen | mitoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mitoittamisella | mitoittamisilla |
| ablatiivi | mitoittamiselta | mitoittamisilta |
| allatiivi | mitoittamiselle | mitoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mitoittamisena (mitoittamisna) |
mitoittamisina |
| translatiivi | mitoittamiseksi | mitoittamisiksi |
| abessiivi | mitoittamisetta | mitoittamisitta |
| instruktiivi | – | mitoittamisin |
| komitatiivi | – | mitoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mitoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mitoittamis- | |