miete

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katso myös: Miete

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

miete (48-C)

  1. vakava ajatus, mietelmä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmie̯t̪eˣ/
  • tavutus: mie‧te

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi miete mietteet
genetiivi mietteen mietteiden
mietteitten
partitiivi mietettä mietteitä
akkusatiivi miete;
mietteen
mietteet
sisäpaikallissijat
inessiivi mietteessä mietteissä
elatiivi mietteestä mietteistä
illatiivi mietteeseen mietteisiin
mietteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mietteellä mietteillä
ablatiivi mietteeltä mietteiltä
allatiivi mietteelle mietteille
muut sijamuodot
essiivi mietteenä mietteinä
translatiivi mietteeksi mietteiksi
abessiivi mietteettä mietteittä
instruktiivi miettein
komitatiivi mietteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo miettee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
mietet-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

mietekokoelma, mietelause, mietelyriikka