Siirry sisältöön

mielettömyys

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

mielettömyys (40)

  1. se, että on mieletön

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈmie̯let̪ˌt̪ømyːs/
  • tavutus: mie‧let‧tö‧myys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mielettömyys mielettömyydet
genetiivi mielettömyyden mielettömyyksien
partitiivi mielettömyyttä mielettömyyksiä
akkusatiivi mielettömyys;
mielettömyyden
mielettömyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi mielettömyydessä mielettömyyksissä
elatiivi mielettömyydestä mielettömyyksistä
illatiivi mielettömyyteen mielettömyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mielettömyydellä mielettömyyksillä
ablatiivi mielettömyydeltä mielettömyyksiltä
allatiivi mielettömyydelle mielettömyyksille
muut sijamuodot
essiivi mielettömyytenä mielettömyyksinä
translatiivi mielettömyydeksi mielettömyyksiksi
abessiivi mielettömyydettä mielettömyyksittä
instruktiivi mielettömyyksin
komitatiivi mielettömyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mielettömyyde-
vahva vartalo mielettömyyte-
konsonantti-
vartalo
mielettömyyt-

Etymologia

[muokkaa]

sanan mieletön vartalosta mielettöm- ja suffiksista -yys

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Anagrammit
[muokkaa]

ilmeettömyys

Aiheesta muualla

[muokkaa]