merta

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Merta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

merta (9-K)

  1. yksinieluinen ansatyyppinen pienehkö seisova kalanpyydys

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈmertɑ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi merta merrat
genetiivi merran mertojen
(mertain)
partitiivi mertaa mertoja
akkusatiivi merta;
merran
merrat
sisäpaikallissijat
inessiivi merrassa merroissa
elatiivi merrasta merroista
illatiivi mertaan mertoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi merralla merroilla
ablatiivi merralta merroilta
allatiivi merralle merroille
muut sijamuodot
essiivi mertana mertoina
translatiivi merraksi merroiksi
abessiivi merratta merroitta
instruktiivi merroin
komitatiivi mertoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

mertapyynti, nahkiaismerta, rapumerta

Idiomit[muokkaa]

  • olla piru merrassa – asiat ovat hullusti/huonosti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • merta Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

merta

  1. (taivutusmuoto) partitiivi sanasta meri

Viitteet[muokkaa]

  1. Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.