merkonomi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

merkonomi (5)[1]

  1. kauppaoppilaitoksen opistoasteinen talouden alan tutkinto; henkilö jolla on ko. tutkinto

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi merkonomi merkonomit
genetiivi merkonomin merkonomien
partitiivi merkonomia merkonomeja
akkusatiivi merkonomi;
merkonomin
merkonomit
sisäpaikallissijat
inessiivi merkonomissa merkonomeissa
elatiivi merkonomista merkonomeista
illatiivi merkonomiin merkonomeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi merkonomilla merkonomeilla
ablatiivi merkonomilta merkonomeilta
allatiivi merkonomille merkonomeille
muut sijamuodot
essiivi merkonomina merkonomeina
translatiivi merkonomiksi merkonomeiksi
abessiivi merkonomitta merkonomeitta
instruktiivi merkonomein
komitatiivi merkonomeine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista merko- ja -nomi; alkuosa merko- on sepitetty latinan sanojen kuten mercātus, mercātūra, mercor ja Mercurius ’kaupan jumala’ pohjalta. Sanan kehitti Eino I. Leino kauppaopistojen oppilasyhdistysten julistamaan kilpailuun vuonna 1945.[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ylioppilasmerkonomi

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.