merkintä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

merkintä (9-J)

  1. kirjaus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmerkint̪æ/
  • tavutus: mer‧kin‧tä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi merkintä merkinnät
genetiivi merkinnän merkintöjen
(merkintäin)
partitiivi merkintää merkintöjä
akkusatiivi merkintä;
merkinnän
merkinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi merkinnässä merkinnöissä
elatiivi merkinnästä merkinnöistä
illatiivi merkintään merkintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi merkinnällä merkinnöillä
ablatiivi merkinnältä merkinnöiltä
allatiivi merkinnälle merkinnöille
muut sijamuodot
essiivi merkintänä merkintöinä
translatiivi merkinnäksi merkinnöiksi
abessiivi merkinnättä merkinnöittä
instruktiivi merkinnöin
komitatiivi merkintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo merkinnä-
vahva vartalo merkintä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alkuperämerkintä, arvomerkintä, ennakkomerkintä, esitysmerkintä, etumerkintä, kuittausmerkintä, loppumerkintä, lyijykynämerkintä, merkintähinta, merkintäoikeus, merkintätapa, numeromerkintä, osakemerkintä, osakkeenmerkintä, pakkausmerkintä, pesumerkintä, päiväkirjamerkintä, pöytäkirjamerkintä, rangaistusmerkintä, reunamerkintä, siirtomerkintä, suoritusmerkintä, sävellajimerkintä, tempomerkintä, tiemerkintä, turvamerkintä, uusmerkintä, virhemerkintä, ylimerkintä

Aiheesta muualla[muokkaa]