mentori
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mentori (6)
- henkilö, joka kokeneempana antaa opastusta kokemattomammalle
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈment̪ori/
- tavutus: men‧to‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mentori | mentorit |
| genetiivi | mentorin | mentorien mentoreiden mentoreitten |
| partitiivi | mentoria | mentoreita mentoreja |
| akkusatiivi | mentori; mentorin |
mentorit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mentorissa | mentoreissa |
| elatiivi | mentorista | mentoreista |
| illatiivi | mentoriin | mentoreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mentorilla | mentoreilla |
| ablatiivi | mentorilta | mentoreilta |
| allatiivi | mentorille | mentoreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mentorina | mentoreina |
| translatiivi | mentoriksi | mentoreiksi |
| abessiivi | mentoritta | mentoreitta |
| instruktiivi | – | mentorein |
| komitatiivi | – | mentoreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mentori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |